Aika lentää – etenkin vapaa-aika. Koska en saanut ketään (=sitä ainoaa, jolla oli vapaapäivä samaan aikaan ko mulla) lähtemään mukaan Pariisiin alkuviikosta, nukuin pitkään ja kävin kiertelemässä puistossa. Olen ruvennut jo hiomaan taistelusuunnitelmaa vanhempien saapumista varten.
Jäin vahingossa jumiin ihmismassaan Studioille ja näin Disney Stars 'n' Cars -paraatin.
Tiistaina alkoi kassakoulutus. Ensin oli vaikeuksia löytää paikalle, koska meitä oli 7 koulutettavaa, ja meille oli ilmoitettu kolme eri paikkaa koulutuspaikaksi. Tapasimme toisemme Imaginationsin, eli back stagen ”päärakennuksen” edessä, josta lähtevät bäkkärin bussilinjat. Yritimme ensin väärään bussiin ja jouduimme odottamaan seuraavaa. Sen jälkeen hortoilimme suurten varastorakennusten välissä etsien Robin Hoodia. Löysimme matkalta muun muassa jouluparaatin koristeita ja käytöstä poistetun popcornivaunun.
Päästyämme Robin Hoodiin palloilimme vielä ympäriinsä kunnes saimme puhelimella kiinni team leaderin, ja selvisi, että meidät on vähän niinkuin unohdettu. Uusi kouluttaja nimeltään Bienvenue (oikeasti. Bienvenue. Joutuu käyttämään väärää nimikylttiä töissä) saapui viimein ja koulutus alkoi puolitoista tuntia myöhässä.
Koulutuksessa käytiin läpi maksutavat, jotka meillä hyväksytään ja leikittiin vähän myös kassatietokoneella. Ja voin kertoa, että tämä on ihan takapajuista, sillä ranskikset käyttää vielä shekkejä maksutapana. Niitä varten pitää vielä tarkastaa henkilöllisyys virallisella todistuksella eli passilla, hlökortilla tai ajokortilla, joista kirjataan tiedot shekin taakse. Jos shekkivihko on pariskunnan nimissä (eli siinä lukee Monsieur et madame nönnönnöö), molemmilta pitää pyytää henkkarit. Jos shekki on yli 350e (joka ylittyy täällä helposti monihenkisellä perheellä), pitää pyytää kahdet henkkarit samalta ihmiseltä. Jos shekkivihko on pariskunnan nimissä ja shekki on yli 350e, pitää pyytää kahdet henkkarit molemmilta.
Lisäksi täällä on käytössä matkashekit (cheque de voyage) ja lomashekit (cheque de vacance). Eri hommia ja eri prosedyyrit ja ääh. Noh, kunhan vaan pääsisin check-outista läpi, nii tää on varmaan kivempaa hommaa ko rota.
Sitten olin kolme päivää kassalla, joka päivä eri kouluttajan kanssa. Tosi ressaavaa on, ko ei vielä tässä vaiheessa oo oikein varman mistään prosessista, ja on niin monta kohtaa, joissa voi mennä metsään. Lisäksi meillä on turvallisuussyistä sellaiset ikkunat, joiden alla on viiden sentin rako, joten siitä ei saa aikuisen kämmentä läpi. Meillä on kuulokkeet ja mikrofonit ja niiden läpi ranskan kuunteleminen on vielä vaikeampaa, ko kasvotusten puhuminen.
Kahtena ekana päivänä oli ongelmia päivän päätteeksi, kun tehtiin päivänpäätös ja laskettiin rahat. Ekana päivänä meillä oli 6 euroa lisää, ja väsynyt kouluttajani pillahti itkuun. Hirviä selvittely käyntiin, mutta tarkastaja (joka tarkastaa aina koko kopin tilitykset kerralla) lohdutteli vain kouluttajaani, että ei mitään hätään, hän kuittaa sen. Toissapäivänä kassa heitti, koska oltiin vahingossa valittu väärä nappula koneesta, kun saatiin voucher. Siispä piti laskea kaikki uudestaan, ja päiväkin meni reilut puoli tuntia ylitöiksi.
Eilen meni sitten paljon paremmin. Tein oikeastaan kaiken itekseni, näytin välillä oudonnäköistä voucheria kouluttajalle ja pyysin kääntämään asiakkaan kysymyksen kahdesti. Kassanlasku meni paremmin ja kaikki täsmäsi. Prosedyyrit alkoi olla selvillä.
Iltapäivällä oli sitten check out kassatyöskentelystä. Sen onneksi piti sama kouluttaja, jonka kanssa tein aamupäivän töitä, mutta kaikki muut koulutettavat joutui tekemään kokeensa jonkun eri ihmisen kanssa. Alkoi kyllä siinä kokeessa hikoiluttaa, kun en aina ymmärtänyt täysin kysymyksiä ja sitten minulta kysyttiin semmoisia kysymyksiä, kuin ”mitä _kaikkia_ maksuvälineitä meillä hyväksytään”. En tietenkään muista niitä kaikkia, koska normaalisti ne on siinä nenän edessä tietokoneella. Samoin kuin noin kaikki muutkin asiat.
Onneksi kouluttajani oli ymmärtäväinen, ja sanoi, että hänen puolestaan tää on ihan ok. Miusta kuulemma huomaa, että oon kyllä ymmärtänyt tämän työskentelysysteemin, ja osaan käyttää sitä kassaa – ainoa ongelma on kieli. Mutta pääsin sen joka tapauksessa läpi, ja kunhan saan nyt opittua näitä hassuja kysymyksiä, mitä ne tulee meille ranskaksi esittämään, eiköhän se tästä.
Oon juhlinu nyt tätä check outin läpäisyä kuumeen kanssa, ja taidan nyt palata yläkertaan peiton alle kattomaan leffaa.
Ciao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti