Porukoiden vierailu ja kiirettä töissä

Paljon on tapahtunu. Oli huono omatunto, ko en ollu käyny ollenkaan vielä ”pakollisissa” turistikohteissa viime kuussa, joten nyt on korjattu tämä puute.

Kämppikseni Heidi kuljetti minua omaa turistikierrostaan pitkin ympäri Pariisin keskustaa, Galeries Lafayettelta Champs-Elyseen kautta Eiffelille ja Notre Damelle. Kävin jopa shoppailemassa Lafayettella, mutta koska keskus on tunnettu merkkituotteistaan, ostin vain sukat :)

Porukat saapui Pariisiin torstaina, mutta olin iltavuorossa. Onneksi ne on sen verran omatoimisia, että olivat päässeet itekseen hotelliin. Meillä oli myös illalla Cast Member Partyt, johon oli kutsuttu koko Disneyn henkilökunta, ja backstagen parkkipaikalle oli roudattu pöytiä, tuoleja, esiintymislava ja monta eri kojua, joista sai ilmaista ruokaa ja juomaa.

Aamulla heräsin sitten aikaisin ja junailin Pariisiin aamupalalle porukoiden kanssa. Olipa ihana syödä taas tuoretta croissanttia! Meillä oli kovana tavoitteena käydä näin ”aamusta” Eiffel-tornissa, mutta kun saavuttiin sinne, jono oli uskomattoman pitkä, ja koska pelättiin, etten mää ehtis töihin, jos jäätäisin jonottamaan, jatkettiin matkaa Champs-Elyseelle. Jätin porukat puolen päivän aikaan sinne ja lähdin itse taas töihin.

Lauanataina pääsin töistä kuudelta ja lähdin sen jälkeen taas Pariisiin. Lähdettiin Eiffelin lähelle syömään, ja sen jälkeen taas oli kovana tarkoituksena kiivetä torniin. Mutta jonot olivat vieläkin pahemmat, kuin edellisenä aamuna. Koko Eiffelin puisto oli täynnä pikniköiviä ihmisiä ja katukaupustelijoita riitti.

Sunnuntaina pääsin taas kuudelta, ja porukat olivat vastassa täällä Chessyn asemalla. Otettiin taksi porukoiden uudelle hotellille, joka itse asiassa sijaitsi Disneyn toisella puolella. Sain tuliaisiksi mm. hirveät määrät salmiakkia, purkkaa, kahvia, lukemista ja kenkiä. Jee.

Maanantaina oli vihdoin taas vapaapäivä, ja lähdettiin Pariisiin. Käytiin nopea pyörähdys Lafayettella, ja käytiin syömässä eräässä kulmaravintolassa. Saisivat suomalaiset ottaa oppia täkäläisestä ravintolakulttuurista. Niin nopeaa ja tehokasta. Lisäksi suurin osa tarjoilijoista oli miehiä. Ja ne kantoikin hirveitä tarjottimellisia kerrallaan. Työntekijöitä oli niin paljon, ettei tarvinnu odotella. Muutenkin tuntuu, että yleensä täällä on suhteessa enemmän työntekijöitä, kuin Suomessa.

Käytiin ostamassa kuuluisia keksejä, makarooneja, ja lähettiin sen pienen pussin kanssa metästään risteilyä. Löydettiinkin viimeisen yksi isoimmista Seinen risteilyfirmoista, joka ajelee Seineä ylös alas selostuksen kera. Ihan mukavaa oli, vaikka aurinko paistoi kovasti.

Olin käynyt varaamassa porukoille yllätyksenä liput Disneyn Wild West Show'n, illallis-spektaakkeliin, jossa villi länsi -illallisen aikana inkkarit ja länkkärit esiintyi areenalla. Siispä hoputin porukoita, että lähdetään takaisin. Noustiin RER-junaan, joka oli matkalla Disneylle. Juna oli kuitenkin täynnä, ja kun noustiin siihen, porukoita tönittiin ovien edestä, kun lisää porukkaa nousi kyytiin. Minuuttia myöhemmin isä kuitenkin rupeaa ihmettelemään, että missä lompakko on. Koska sitä ei löydy junasta, päätetään nousta junasta seuraavalla asemalle. Isä oli kuitenkin käyttänyt lompakkoaan juuri ennen laiturille saapumista, koska lippu oli siellä. Joku on siis varastanut sen kun isä nousi junaan.

Mennään aseman infoon, jossa on pari ranskankielistä työntekijää, jotka ottivat asian ihan rauhallisesti, ja ilmeisen rutinoituneesti. Siinä tiskillä äiti rupeaa kaivamaan laukkuaan, ja ilmoittaa kohta, että hänenkin lompakkonsa on kadoksissa. Molemmat on ilmeisesti varastettu samaan aikaan. Aseman työntekijät kyselevät, että nähtiinkö nuorta naista. Pienen ihmettelyn jälkeen porukat muistaa molemmat, että nuori nainen oli heidän takanaan junassa. Miehet sanovat, että toiselta asemalta on juuri soitettu, että nuoren naisen on nähty varastavan lompakoita siellä. Aika menetetty tapaus siis.

Lähdettiin ohjeitten kanssa seuraavalle asemalle ja etsimään poliisiasemaan (komisariota, niinkuin ranskalaiset sanovat), jotta saadaan rikosilmoitus tehtyä. Onneksi olin ollut mukana kämppiksen kanssa jo viime kuussa tekemässä rikosilmoitusta sen varastetusta lompakosta ranskaksi. Kaikki paperit saatiin ihan näpsäkästi, ja nyt porukoilla on ranskankielinen todistus myös uutta ajokorttia varten.

Otettiin sitten taas juna kohti Disneytä. Saavuttiin kuitenkin perille niin myöhään, että show oli jo puolessa välissä. Otin isältä poliisin paperin ja menin luukulle, valmiina olemaan surkean näköinen. Aloin selittää semmoiselle mukavannäköiselle nuorelle miehelle, että liput on tähän show'n ja lompakot varastettiin ja ja... Ja poika keskeytti minut heti siihen ja kysyi suoraan, että haluanko, että hän vaihtaa ne seuraavaan näytökseen, joka alkaisi parin tunnin päästä. Jee!


Show oli hieno! Ruokana oli papumuhennosta, lohkopottuja, makkaraa, grillikylkeä, kanankoipea, jälkkärinä omppupiirakka vaniljajäätelöllä ja kahvia, ja koko shown ajan rajaton määrä vettä, kokista tai kalijaa.

Areenalla tosiaan ratsastelivat lujaa, päästivät sinne puhveleita, lassosivat kilpaa ja pitivät kisoja myös katsojille. Oli tosi hauskaa, ja koska olin ihan vahingossa onnistunut varaamaan show'n neljännelle heinäkuuta (4th of July), lauloi joku amerikkalainen laulaja jenkkien kansallislaulunkin illan päätteeksi.

Sitten onkin jatkunut kova arkinen työskentely. Mutta siitä lisää myöhemmin.